Pääsin piipahtamaan etelässä, kun koulujutut saatiin pakettiin ja työtkin antoi ihanasti mahdollisuuden pieneen Helsinki-piipahdukseen.
Lähdin Vaasasta torstaina töiden jälkeen viimeisellä junalla. Pasilassa mua odotti yllätysnouto, jota säikähdin melkein sydänkohtauksen verran. Niko oli sanonut tulevansa mua vastaan lähimmälle juna-asemalle, jonka takia olin vaihtamassa viiden minuutin vaihtoajalla Pasilassa junaa kohti Espoota. Vaihtoajalla mun oli tarkoitus myös ladata bussilippuun arvoa. Lähdin päämäärätietoisesti kiirehtimään kohti niitä kortinlatauskoneita ja asemalla kuulin kuulokkeiden läpi jonkunlaista muminaa selkäni takana. Käännyin ja näin tumman, huppupäisen hahmon, joka kuvasi mua puhelimella. Säikähdin kuoliaaksi, minkä jälkeen tajusin ton hahmon olevan Niko. Epäonnistunut (ja siksi varmaan erittäin onnistunut) snapchat-video joutui mun pakotuksesta poistoon ja sain siinä selittää, kuinka olin kattonut koko junamatkan Pretty Little Liarsia ja miten luulin jo, että "A" tuli hakemaan mua. (siis, kyllähän niin voi käydä??)
Olipa kuitenkin kyyti kotiin ja toinen oli hakenut mulle iltapalaakin.
Aika jees.
Perjantaiksi olin jo vähän suunnitellut itselleni ohjelmaa, mutta kun Niko saikin odottamattoman vapaapäivän töistä sain päivälle seuraa.
Mentiin nauttimaan päivästä kaivarin rantaan ja kahvittelemaan Ursulaan. Aurinkokin ilahdutti läsnäolollaan. Piipahdettiin Kaivarin Kanuunassa, jossa vierailin ite viimein ekaa kertaa. (nää on näitä, "haluun mennä käymään tuolla!" ja sitten ehkä aikaisintaan puolen vuoden päästä saat aikaiseksi -tapauksia...) Sieltä tarttui mulle mukaan kengät ja takki ja Niko löysi itselleen hanskat talveksi.
Iltapäiväksi Niko oli värvännyt Kallen leffaseuraksi. Poikien mennessä leffaan minä ja Sanni lyöttäydyttiin yhteen pyörimään joululahjaostoksille. Pyörittiin kaupugilla muutama tunti törmäillen yllättävän moneen tuttuun. Saatiin me onneksi niitä ostoksiakin tehtyä. Illalla mentiin vielä porukalla syömään Kampin 6K:hon Nikon ja Papun liittyessä meidän seuraan.
Päivä oli pitkä, mutta sitäkin kivempaa oli viettää se ihmisten ilmoilla. Loppu viikonloppu vierähti Kalasatamassa. Lauantaina oli meidän perheen perinteiset glögit, joille sain tehtäväkseni lauantaina leipoa kolme pellillistä mokkapaloja. Onneksi oli muutama auttava pari käsiä ja yhdet jalat, jotka juoksi kauppaan kun kaapista ei löytynytkään vaniliinisokeria, vaikka se olikin tarkistettu.
Kamera unohtui illan aikana kokonaan mielestä ja käsistä (yhden snäpin laitoin tosiaan). Tupa oli täynnä lämpöä, glögiä, ruokaa ja ihania ihmisiä. Ensi vuonna onkin jo 20. glögit by Kytölät. Paras perinne ever.
Sunnuntaina mun oli jo tarkoitus palata Vaasaan ja töihin. Kroppa päätti kuitenkin sekoittaa suunnitelmat täysin ja sain valvoa huonovointisena yön ja aamulla jouduin juna-asemalla päätymään junan sijasta päivystykseen.. Muutaman hyvän neuvon turvin viimeiset kaksi päivää on vietetty vällyjen välissä toipuen ja tankaten kaikkea jota on pystytty syömään. Nyt uusi yritys kohti Vaasaa ja työviikkoa.
Jouluaattoaamuna on mun viimeinen Vaasa-Helsinki -matka ja mullakin alkaa joululomailu!
