Oslo

Viime huhtikuussa aprillipäivänä kilahti puhelin. Meidän Espanjan matkan whatsapp-ryhmään oli ilmestyny mielenkiintoinen ehdotus: "Miten ois  viikonloppureissu Osloon?".  No, koska lennot oli jo naurettavankin halvat ja airBnB löytyi myös näppärästi, oli varaukset jo ennen keskiyötä tehty. Ehdittiin just saamaan hyvät tarjoukset.

Viime perjantaina sitten lähdettiin. Matkustettiin pelkillä käsimatkatavaroilla, mikä teki itselleni pakkaamisen pieneksi operaatioksi. Matkaporukan ainoana tyttönä henkistä tukea pakkaamiseen ja vastauksia siihen, mitä kaikkea mä tarvitsen oli käytännössä turha edes odottaa. Onnistuin kuitenkin jättää kaiken turhan tällä kertaa oikeasti kotiin ja tajuta pakata jopa sadetakin säätiedotuksia kerrankin lukien sekä myös uskoen. Koska mulla ei ole tällä hetkellä parempaa kameraa, on matkakuvat otettu puhelimella ja laatu sen mukainen. Ei anneta sen häiritä tällä kertaa. Matkan laatu oli kuitenkin parempi kuin näiden kuvien.

Turvatarkastuksista läpi möyrittyämme suunnattiin luonnollisesti kahville. Ostettiin Kallen kanssa myös myöhäiseksi lounaaksi muutamat suklaapatukat tarjousten uhreina ja vedettiin suklaaöverit ennen koneeseen astumista. (juu eheei, ei sitä näin "aikuisenakaan" vielä osaa)

Oslo on kaupunkina suurempi kuin Helsinki. Asukkaita Norjan pääkaupungissa on n. 1 252 923 (2016) ja  pinta-alaa löytyy 454 km². Se tuntui kuitenkin pienemmältä omaan kotikaupunkiin verrattuna. Kävellen pääsee helposti kaikkialle ja kadut oli rauhallisia ihan lähelläkin keskustaa. Toki turisteina kierrettiin vaan ne tunnetut paikat ja käppäiltiin lähistöllä, joten kokoarvio saattoi senkin takia hieman heittää. Lentokentältä otettiin juna Oslon keskustaan ja käveltiin meidän airBnB kämpille. En ole itse ennen yöpynyt airBnb-kämpässä, mutta kokemus oli todella positiivinen! Meidän emäntä oli erittäin auttavainen, neuvoi ja auttoi parhaansa mukaan. Asunto oli myös siisti ja tarpeeksi iso meille neljälle. Asetuttiin sitten aloillemme ja juututtiin sohvalle. Kaikki oli matkustuspäivän jälkeen niin poikki, että päätettiin jäädä kämpille, katsoa leffaa ja mennä nukkumaan.

Launtaina Henrik ja Niko lähtivät reippaana aamulenkille tsekkaamaan Skamista tuttua Nissenin lukiota. Enpä ole itse sarjaa katsonut, mutta pakkohan sen on olla hyvä jos pojat jaksoi Oslossakin aamulenkille sen takia lähteä. Me ei Kallen kanssa innostuttu aamulenkkeilystä ja jäätiinkin heräilemään sohvalle ja tuijottelemaan Game of Thronesia. Lenkkien ja loikoilujen jälkeen kierreltiin Osloa ja sen nähtävyyksiä. Käytiin mm. oopperatalolla, joka oli ehkä se päivän "the nähtävyys", ja nähtiin myös Oslon kaupungin talo. Oslossa oli lauantaina myös koko kaupungin kokoinen musiikkifestivaali. Ympäri kaupunkia oli pystytetty pieniä lavoja, joilla esiintyi paikallisia artisteja. Tapahtumaa voisi ehkä verrata Helsingin taiteiden yöhön. Puistot ja kadut täyttyivät päivän mittaan juhlivista ihmisistä.

Tarpeeksi turisteiltuamme päätettiin hakea ruokaa sekä juotavaa ja suunnistaa kämpille syömään. Kaupassa huomattiinkin oluthyllyjen olevan jo kiinni ja ihmeteltiin siinä tilannetta. Myyjä osasi meille kertoa, että alkoholin myyminen loppui jo kolmelta. Oltiin ehkä noin puoli tuntia myöhässä tästä. Eipä auttanut muu, kuin nöyränä lähteä kohti kämppää ilman Champions League:n finaalioluita. Siinä sitten harmiteltiin Sääntö-Norjaa. Tietysti oltaisiin voitu ottaa aikaisemminkin asiasta selvää, mutta ei tullut kenellekään mieleen, että jossain voisi olla näinkin tiukka meininki. Onneksi tajuttiin kysyä apua meidän ihanalta emännältä, joka pelasti meidät omalla juomavarastollaan. Pelin jälkeen pohdittiin lähtöä vielä kaupungille kiertelemään ja katsomaan menoa ja meininkejä, mutta koko porukka oli taas niin puhki poikki ettei lähtö kauheasti houkuttanut. Valittiin sitten pelin perään leffa, josta itse nukuinkin puolet.

Kevättä odotellessa

Mitäh? Onko jo maaliskuu? Näköjään jo puoliväli.

Vuoden kolmas kuukausi on aloitettu muutolla ja ensimmäiset viikot uudessa kodissa on ollut ihanaa aikaa. Kerkesin jo todeta helmikuussa ääneen, että kun se kuukausi saadaan tahkottua läpi niin aikataulut ja elämä helpottuisi hieman. Kuinka väärässä voikaan tyttö olla.

Pitäisihän se jo oppia, että kun ensimmäiset tentit ja deadlinet saa pois päiväjärjestyksestä, niin uudet ilmestyy kalenteriin kuin sienet sateella. Onneksi tämän maaliskuun jälkeen pitäisi oikeasti jopa helpottaa. Tai ainakin viimeistään huhtikuun jälkeen, kun koulu loppuu. Toisaalta silloinhan alkaa jo kesätyöt, mutta töissä on se mukava juttu, että noita töitä ei tarvitse tehdä kotona. Vapaa-aika tulee siis olemaan oikeasti omaa, vapaata aikaa.

Helmikuussa kävin katsastamassa muokkareiden SM-kilpailut tällä kertaa talkoolaisena, kun olin pitämässä taitoluistelun MM-kisojen pöytää koko viikonlopun. Kisa olikin jännä ja tosi tasainen, saatiin katsomossa jännittää kyllä toden teolla. Kisojen jälkeen ajeltiinkin Vaasaan porukoiden ja Nikon kanssa mua muuttamaan, minkä jälkeen oonkin saanut taas vääntää kouluhommia niska limassa. (on muuten outo sanonta tuo, mistä se lima sinne niskaan tulee?)

Viime viikonloppuna pääsin taas käymään Helsingissä. Voih, mikä kevät siellä onkaan jo aluillaan! Pääsin myös nauttimaan koiraviikonlopusta, kun otettiin Nikon siskon koira hoitoon ja käytiin myös Kalasatamassa moikkaamassa Onni dogia! Parasta. Vaikka Vaasassakin lämpötilat on suhteellisen samat kuin pääkaupunkiseudulla, saatiin viime viikolla uudet satsit lunta maahan. Saadaan varmaankin odotella kevättä vähän kauemmin.. Tällä hetkellä näyttää kyllä lupaavalta, keep up the good work aurinko! Onneksi vähän yli viikon päästä on luvassa taas Helsingin kevättä, kun taitoluistelun MM-kisat ja sen mukaan myös mun vapaaehtoistyöviikko alkaa.


Paljon kivaa luvassa siis, ja kiirettä sen mukana. Niin siistiä ja jännää!

Kevätstressi

Kevätstressi, tuo vastapaino syysmasennukselle. Tai sellaiseen lokeroon olen itse sen laittanut. Milloin on vuorollaan stressannut yo-kokeet, pääsykokeet, MM-kisat, kesätyöt jne... Niin no, ainahan sitä löytää stessattavaa ja niin olen löytänyt tänäkin keväänä. (jos tätä aikaa vielä tosiaan uskaltaa sanoa kevääksi)

Ehkä vuoden alku voisi olla sopivampi aikamääritelmä. Tää on sitä aikaa kun saisi ja haluaisi suunnitella jo kesää. Festariliput lähtee myyntiin ja erilaiset matkat alkaa kauheasti kiinnostamaan. Silti kesään on kuitenkin vielä kuukausia ja kaiken maailman kouluhommat sekä deadlinet on muurina erottamassa siitä valosta ja lämmöstä. Eipä auta kuin lähteä purkamaan, tiili kerrallaan.

Yhtenä muurin tiilenä on myös joka keväinen mistä saisin kesätöitä -dilemma. Puuduttavakin määrä hakemuksia erilaisiin kiinnostaviin ja vähän vähemmän kiinnostaviin töihin on jätetty ja lisää pitäisi vielä varmuudeksi etsiä. "Jos en pääsekään niihin, joihin olen jo hakenut!" Jep, yrittänyttä ei laiteta ja mitäs näitä nyt olikaan.

Oon saanut itseni kiinni stressaamasta viime aikoina vähän kaikkea. Sitten kun se kaikki pieni stressi kerätään yhteen niin johan on pää jumissa. Seuraavasta kuusta on tulossa kyllä erittäin hektinen ja aikataulutettu, mutta luvassa on myös paljon kaikkea kivaa, pikku laskiainen, muutto, muokkareiden SM-kisat (okei on myös neljä tenttiä, ei niin kivaa, mutta ei nyt anneta niiden häiritä), ettei se kiire kyllä haittaa vaikka välillä vähän stressaisikin juosta ympäri maita ja mantuja.

weheartit.com

Loppujen lopuksi jokaisena keväänä se muuri kesän edestä on purkautunut ja kesä lämpöineen ja valoineen saapunut. Ei kyllä jokaisena keväänä ole siltä näyttänyt kun takatalvea on puskenut toisensa perään, mutta tottahan se on. Tähän faktaan voi onneksi taas tänäkin keväänä nojautua, jos energia alkaa hiipumaan ennen aikojaan ja stressi on ottamassa vallan. On tästä ennenkin selvitty.

Aika lentää

Johan se kaksikin viikkoa vierähti.

Tähän voisin listata mitä kaikkea on kerennyt tapahtumaan.

- Tentti tehtiin ja koulussa on muutenkin istuttu tiuhaan tahtiin. (yllätys, yllätys!) Asukokonaisuudet on olleet kokonaan mustia ja koulupäivät porskuttaneet eteenpäin tasaisen harmaina.

- Harmaa arki sai onneksi väriä viikonlopuksi, kun Niko tuli käymään!

- Käytiin illastamassa Fondiksessa ja rikottiin vähän meidän herkkulakkoa. I know, ollaan aika pahoja, mutta pitihän sitä nyt jälkkäriä maistaa.

- Parit asuntonäytöt on kierretty, oikea asunto löydetty ja uusi vuokrasopimuskin jo kirjotettu. Muutto siis odottelee noin kuukauden päässä. Samalla ollaan kävelty vähän ympäriinsä sekä nautittu jopa keväisistäkin säistä. (Uskaltaakohan tota nyt edes kirjottaa näin tammikuussa..)

- Olin tällä viikolla myös sitsaamassa legendojen merkeissä. Ehkä kuvasta arvaakin, ketä yritin esittää.

- Netflixistä on ahmittu kaikki uudet tuotantokaudet aiemmin katsotuista sarjoista. Nyt pitäisi taas keksiä jotain katsottavaa... Olen kyllä useammalle taholle luvannut aloittavani Game of Thronesin. Voisiko olla jo aika...

- Ai niin, onnistuin myös kaatumaan pyörällä ensimmäisen kerran tänä talvena. Taisin juuri sitä aikasempana iltana miettiä, miten ihmeen hyvin olen pysynyt tänä talvena ylipäätään pystyssä. Hups, hups! Onneksi tästä selvittiin naarmuitta.


Näillä eväillä taas kohti uutta viikonloppua!
Luvassa on niinkin jännittävää viikonloppuelämää, kuin kirjastossa istumista. Jep, mäkään en malta odottaa.

Aamupalaa ja kaiffareita

Helsingissä, missäs sitä muuallakaan.

Tosiaan kun ei tullut tenttiin ilmoittauduttua, niin lähdin kokeen rustaamisen sijaan aikaisemmin etelään päin. Käyhän se näinkin.

Vaikka koulussa ei fyysisesti oltukaan, niin koulua oli tehtävä. Onneksi junamatka toimi hyvänä apuna, kun siinä paikallaan istuessa on häiriötekijät vähemmällä. Perjantaina sain vielä jatkaa kouluhommia Nikon käydessä parilla luennolla. Illalla käytiin mun vanhempiakin moikkailemassa.

Lauantaina oltiin tyttöjen kanssa aamupalalla Café Panikissa. Alkuperäisenä suunnitelmana oli mennä paljon puhuttuun Kuumaan nautiskelemaan päivän tärkeintä ateriaa, mutta meidän porukka ei mahtunutkaan sinne noin suosittuun aikaan. Saatiinpa mahat kuitenkin täyteen hyvää ruokaa kun plan B pääsi toteutukseen. Päädyttiin lopuksi pitämään myös pieni photoshoot, jonka ansiosta mäkin sain uudet profiilikuvat tänne blogiin!

Jatkettiin Jennan kanssa aamikselta matkaa Papulle. Muutama tunti löllöiltiin siellä pienellä porukalla, kateltiin leffaa ja höpöteltiin niitä näitä.

Matka jatkui Papulta kohti Otahallia, kun käytiin Nikon kanssa kattomassa jenkkifutista. Päivän viimeisenä etappina ja kohokohtana oli vielä yhdet synttärijuhlat!

Tekemistä riitti, mutta mieluusti sitä tekee noin mukavia juttuja kun Helsingissä on.

Sunnuntaina olin mainostamassa keväällä pidettäviä taitoluistelun MM-kisoja Helsingin jäähallilla pääkaupunkiseudun aluemestaruuskilpailuissa. Aika hurahti pöydän ääressä yllättävän nopeasti ja tuttuihinkin tuli taas törmäiltyä. :) SM-sarja jäi katsomatta tällä kertaa, sillä taas piti olla illalla jo hyppäämässä junaan ja matkustaa Vaasaan.

Taas se arki kutsuu. Ensi viikolla kutsuu myös kirjasto samalla kun perjantain tentti huutelee ja muistuttelee olemassaolostaan. 

Joululomailua

Muutama juttu joulusta:

-lähemmäs 800km matkustusta

-se jatkuva ähky

-suklaaöverit

-loputonta rentoilua

-ihanaa seuraa ♥


Pääsin tosiaan lähtemään Vaasasta jouluaattoaamuna Helsinkiin, josta alkoikin mun ja Nikon joulukierros. Vieteltiin aatto mun sukulaisten kanssa ja joulupäivänä kierreltiin Nikon sukulaisia moikkailemassa. Vaikka päivät menikin suurilta osin autossa istumiseksi ja kuvan näkymä tuli tuttuakin tutummaksi, oli mukavaa päästä näkemään kaikkia nyt kun siihen oli oiva mahdollisuus!

Tapaninpäivänä käytiin tyttöjen kanssa tanssittamassa Tapsaa. Iina oli saanut joululahjaksi uuden lautapelin, josta innostuin ite hirveesti. Pitänee kotiuttaa se itsellekin jossain välissä.

Oon ollut myös innoissani kaikesta tästä ajasta, jota mulla on täällä nyt käytettävissä! Viimein voin lähtee pyörii kaupungille ja nähdä niin paljon ihmisiä, joiden kanssa on ollut puhetta kahvitteluista jne. Ihanaa tää tällanen loma!

Melkein lomalla

Taas junassa. Tällä kertaa takasin kohti Vaasaa.

Pääsin piipahtamaan etelässä, kun koulujutut saatiin pakettiin ja työtkin antoi ihanasti mahdollisuuden pieneen Helsinki-piipahdukseen.

Lähdin Vaasasta torstaina töiden jälkeen viimeisellä junalla. Pasilassa mua odotti yllätysnouto, jota säikähdin melkein sydänkohtauksen verran. Niko oli sanonut tulevansa mua vastaan lähimmälle juna-asemalle, jonka takia olin vaihtamassa viiden minuutin vaihtoajalla Pasilassa junaa kohti Espoota. Vaihtoajalla mun oli tarkoitus myös ladata bussilippuun arvoa. Lähdin päämäärätietoisesti kiirehtimään kohti niitä kortinlatauskoneita ja asemalla kuulin kuulokkeiden läpi jonkunlaista muminaa selkäni takana. Käännyin ja näin tumman, huppupäisen hahmon, joka kuvasi mua puhelimella. Säikähdin kuoliaaksi, minkä jälkeen tajusin ton hahmon olevan Niko. Epäonnistunut (ja siksi varmaan erittäin onnistunut) snapchat-video joutui mun pakotuksesta poistoon ja sain siinä selittää, kuinka olin kattonut koko junamatkan Pretty Little Liarsia ja miten luulin jo, että "A" tuli hakemaan mua. (siis, kyllähän niin voi käydä??)

Olipa kuitenkin kyyti kotiin ja toinen oli hakenut mulle iltapalaakin.

Aika jees.

Perjantaiksi olin jo vähän suunnitellut itselleni ohjelmaa, mutta kun Niko saikin odottamattoman vapaapäivän töistä sain päivälle seuraa.

Mentiin nauttimaan päivästä kaivarin rantaan ja kahvittelemaan Ursulaan. Aurinkokin ilahdutti läsnäolollaan. Piipahdettiin Kaivarin Kanuunassa, jossa vierailin ite viimein ekaa kertaa. (nää on näitä, "haluun mennä käymään tuolla!" ja sitten ehkä aikaisintaan puolen vuoden päästä saat aikaiseksi -tapauksia...) Sieltä tarttui mulle mukaan kengät ja takki ja Niko löysi itselleen hanskat talveksi.

Iltapäiväksi Niko oli värvännyt Kallen leffaseuraksi. Poikien mennessä leffaan minä ja Sanni lyöttäydyttiin yhteen pyörimään joululahjaostoksille. Pyörittiin kaupugilla muutama tunti törmäillen yllättävän moneen tuttuun. Saatiin me onneksi niitä ostoksiakin tehtyä. Illalla mentiin vielä porukalla syömään Kampin 6K:hon Nikon ja Papun liittyessä meidän seuraan.

Päivä oli pitkä, mutta sitäkin kivempaa oli viettää se ihmisten ilmoilla. Loppu viikonloppu vierähti Kalasatamassa. Lauantaina oli meidän perheen perinteiset glögit, joille sain tehtäväkseni lauantaina leipoa kolme pellillistä mokkapaloja. Onneksi oli muutama auttava pari käsiä ja yhdet jalat, jotka juoksi kauppaan kun kaapista ei löytynytkään vaniliinisokeria, vaikka se olikin tarkistettu.

Kamera unohtui illan aikana kokonaan mielestä ja käsistä (yhden snäpin laitoin tosiaan). Tupa oli täynnä lämpöä, glögiä, ruokaa ja ihania ihmisiä.  Ensi vuonna onkin jo 20. glögit by Kytölät. Paras perinne ever.

Sunnuntaina mun oli jo tarkoitus palata Vaasaan ja töihin. Kroppa päätti kuitenkin sekoittaa suunnitelmat täysin ja sain valvoa huonovointisena yön ja aamulla jouduin juna-asemalla päätymään junan sijasta päivystykseen.. Muutaman hyvän neuvon turvin viimeiset kaksi päivää on vietetty vällyjen välissä toipuen ja tankaten kaikkea jota on pystytty syömään. Nyt uusi yritys kohti Vaasaa ja työviikkoa. 

Jouluaattoaamuna on mun viimeinen Vaasa-Helsinki -matka ja mullakin alkaa joululomailu!