Kevättä odotellessa

Mitäh? Onko jo maaliskuu? Näköjään jo puoliväli.

Vuoden kolmas kuukausi on aloitettu muutolla ja ensimmäiset viikot uudessa kodissa on ollut ihanaa aikaa. Kerkesin jo todeta helmikuussa ääneen, että kun se kuukausi saadaan tahkottua läpi niin aikataulut ja elämä helpottuisi hieman. Kuinka väärässä voikaan tyttö olla.

Pitäisihän se jo oppia, että kun ensimmäiset tentit ja deadlinet saa pois päiväjärjestyksestä, niin uudet ilmestyy kalenteriin kuin sienet sateella. Onneksi tämän maaliskuun jälkeen pitäisi oikeasti jopa helpottaa. Tai ainakin viimeistään huhtikuun jälkeen, kun koulu loppuu. Toisaalta silloinhan alkaa jo kesätyöt, mutta töissä on se mukava juttu, että noita töitä ei tarvitse tehdä kotona. Vapaa-aika tulee siis olemaan oikeasti omaa, vapaata aikaa.

Helmikuussa kävin katsastamassa muokkareiden SM-kilpailut tällä kertaa talkoolaisena, kun olin pitämässä taitoluistelun MM-kisojen pöytää koko viikonlopun. Kisa olikin jännä ja tosi tasainen, saatiin katsomossa jännittää kyllä toden teolla. Kisojen jälkeen ajeltiinkin Vaasaan porukoiden ja Nikon kanssa mua muuttamaan, minkä jälkeen oonkin saanut taas vääntää kouluhommia niska limassa. (on muuten outo sanonta tuo, mistä se lima sinne niskaan tulee?)

Viime viikonloppuna pääsin taas käymään Helsingissä. Voih, mikä kevät siellä onkaan jo aluillaan! Pääsin myös nauttimaan koiraviikonlopusta, kun otettiin Nikon siskon koira hoitoon ja käytiin myös Kalasatamassa moikkaamassa Onni dogia! Parasta. Vaikka Vaasassakin lämpötilat on suhteellisen samat kuin pääkaupunkiseudulla, saatiin viime viikolla uudet satsit lunta maahan. Saadaan varmaankin odotella kevättä vähän kauemmin.. Tällä hetkellä näyttää kyllä lupaavalta, keep up the good work aurinko! Onneksi vähän yli viikon päästä on luvassa taas Helsingin kevättä, kun taitoluistelun MM-kisat ja sen mukaan myös mun vapaaehtoistyöviikko alkaa.


Paljon kivaa luvassa siis, ja kiirettä sen mukana. Niin siistiä ja jännää!

Aamupalaa ja kaiffareita

Helsingissä, missäs sitä muuallakaan.

Tosiaan kun ei tullut tenttiin ilmoittauduttua, niin lähdin kokeen rustaamisen sijaan aikaisemmin etelään päin. Käyhän se näinkin.

Vaikka koulussa ei fyysisesti oltukaan, niin koulua oli tehtävä. Onneksi junamatka toimi hyvänä apuna, kun siinä paikallaan istuessa on häiriötekijät vähemmällä. Perjantaina sain vielä jatkaa kouluhommia Nikon käydessä parilla luennolla. Illalla käytiin mun vanhempiakin moikkailemassa.

Lauantaina oltiin tyttöjen kanssa aamupalalla Café Panikissa. Alkuperäisenä suunnitelmana oli mennä paljon puhuttuun Kuumaan nautiskelemaan päivän tärkeintä ateriaa, mutta meidän porukka ei mahtunutkaan sinne noin suosittuun aikaan. Saatiinpa mahat kuitenkin täyteen hyvää ruokaa kun plan B pääsi toteutukseen. Päädyttiin lopuksi pitämään myös pieni photoshoot, jonka ansiosta mäkin sain uudet profiilikuvat tänne blogiin!

Jatkettiin Jennan kanssa aamikselta matkaa Papulle. Muutama tunti löllöiltiin siellä pienellä porukalla, kateltiin leffaa ja höpöteltiin niitä näitä.

Matka jatkui Papulta kohti Otahallia, kun käytiin Nikon kanssa kattomassa jenkkifutista. Päivän viimeisenä etappina ja kohokohtana oli vielä yhdet synttärijuhlat!

Tekemistä riitti, mutta mieluusti sitä tekee noin mukavia juttuja kun Helsingissä on.

Sunnuntaina olin mainostamassa keväällä pidettäviä taitoluistelun MM-kisoja Helsingin jäähallilla pääkaupunkiseudun aluemestaruuskilpailuissa. Aika hurahti pöydän ääressä yllättävän nopeasti ja tuttuihinkin tuli taas törmäiltyä. :) SM-sarja jäi katsomatta tällä kertaa, sillä taas piti olla illalla jo hyppäämässä junaan ja matkustaa Vaasaan.

Taas se arki kutsuu. Ensi viikolla kutsuu myös kirjasto samalla kun perjantain tentti huutelee ja muistuttelee olemassaolostaan. 

Joululomailua

Muutama juttu joulusta:

-lähemmäs 800km matkustusta

-se jatkuva ähky

-suklaaöverit

-loputonta rentoilua

-ihanaa seuraa ♥


Pääsin tosiaan lähtemään Vaasasta jouluaattoaamuna Helsinkiin, josta alkoikin mun ja Nikon joulukierros. Vieteltiin aatto mun sukulaisten kanssa ja joulupäivänä kierreltiin Nikon sukulaisia moikkailemassa. Vaikka päivät menikin suurilta osin autossa istumiseksi ja kuvan näkymä tuli tuttuakin tutummaksi, oli mukavaa päästä näkemään kaikkia nyt kun siihen oli oiva mahdollisuus!

Tapaninpäivänä käytiin tyttöjen kanssa tanssittamassa Tapsaa. Iina oli saanut joululahjaksi uuden lautapelin, josta innostuin ite hirveesti. Pitänee kotiuttaa se itsellekin jossain välissä.

Oon ollut myös innoissani kaikesta tästä ajasta, jota mulla on täällä nyt käytettävissä! Viimein voin lähtee pyörii kaupungille ja nähdä niin paljon ihmisiä, joiden kanssa on ollut puhetta kahvitteluista jne. Ihanaa tää tällanen loma!

Melkein lomalla

Taas junassa. Tällä kertaa takasin kohti Vaasaa.

Pääsin piipahtamaan etelässä, kun koulujutut saatiin pakettiin ja työtkin antoi ihanasti mahdollisuuden pieneen Helsinki-piipahdukseen.

Lähdin Vaasasta torstaina töiden jälkeen viimeisellä junalla. Pasilassa mua odotti yllätysnouto, jota säikähdin melkein sydänkohtauksen verran. Niko oli sanonut tulevansa mua vastaan lähimmälle juna-asemalle, jonka takia olin vaihtamassa viiden minuutin vaihtoajalla Pasilassa junaa kohti Espoota. Vaihtoajalla mun oli tarkoitus myös ladata bussilippuun arvoa. Lähdin päämäärätietoisesti kiirehtimään kohti niitä kortinlatauskoneita ja asemalla kuulin kuulokkeiden läpi jonkunlaista muminaa selkäni takana. Käännyin ja näin tumman, huppupäisen hahmon, joka kuvasi mua puhelimella. Säikähdin kuoliaaksi, minkä jälkeen tajusin ton hahmon olevan Niko. Epäonnistunut (ja siksi varmaan erittäin onnistunut) snapchat-video joutui mun pakotuksesta poistoon ja sain siinä selittää, kuinka olin kattonut koko junamatkan Pretty Little Liarsia ja miten luulin jo, että "A" tuli hakemaan mua. (siis, kyllähän niin voi käydä??)

Olipa kuitenkin kyyti kotiin ja toinen oli hakenut mulle iltapalaakin.

Aika jees.

Perjantaiksi olin jo vähän suunnitellut itselleni ohjelmaa, mutta kun Niko saikin odottamattoman vapaapäivän töistä sain päivälle seuraa.

Mentiin nauttimaan päivästä kaivarin rantaan ja kahvittelemaan Ursulaan. Aurinkokin ilahdutti läsnäolollaan. Piipahdettiin Kaivarin Kanuunassa, jossa vierailin ite viimein ekaa kertaa. (nää on näitä, "haluun mennä käymään tuolla!" ja sitten ehkä aikaisintaan puolen vuoden päästä saat aikaiseksi -tapauksia...) Sieltä tarttui mulle mukaan kengät ja takki ja Niko löysi itselleen hanskat talveksi.

Iltapäiväksi Niko oli värvännyt Kallen leffaseuraksi. Poikien mennessä leffaan minä ja Sanni lyöttäydyttiin yhteen pyörimään joululahjaostoksille. Pyörittiin kaupugilla muutama tunti törmäillen yllättävän moneen tuttuun. Saatiin me onneksi niitä ostoksiakin tehtyä. Illalla mentiin vielä porukalla syömään Kampin 6K:hon Nikon ja Papun liittyessä meidän seuraan.

Päivä oli pitkä, mutta sitäkin kivempaa oli viettää se ihmisten ilmoilla. Loppu viikonloppu vierähti Kalasatamassa. Lauantaina oli meidän perheen perinteiset glögit, joille sain tehtäväkseni lauantaina leipoa kolme pellillistä mokkapaloja. Onneksi oli muutama auttava pari käsiä ja yhdet jalat, jotka juoksi kauppaan kun kaapista ei löytynytkään vaniliinisokeria, vaikka se olikin tarkistettu.

Kamera unohtui illan aikana kokonaan mielestä ja käsistä (yhden snäpin laitoin tosiaan). Tupa oli täynnä lämpöä, glögiä, ruokaa ja ihania ihmisiä.  Ensi vuonna onkin jo 20. glögit by Kytölät. Paras perinne ever.

Sunnuntaina mun oli jo tarkoitus palata Vaasaan ja töihin. Kroppa päätti kuitenkin sekoittaa suunnitelmat täysin ja sain valvoa huonovointisena yön ja aamulla jouduin juna-asemalla päätymään junan sijasta päivystykseen.. Muutaman hyvän neuvon turvin viimeiset kaksi päivää on vietetty vällyjen välissä toipuen ja tankaten kaikkea jota on pystytty syömään. Nyt uusi yritys kohti Vaasaa ja työviikkoa. 

Jouluaattoaamuna on mun viimeinen Vaasa-Helsinki -matka ja mullakin alkaa joululomailu!

Vapaa viikonloppu

Hi everybody!

Eiku.. Ei tää ollutkaan mun enkun tehtävä enää. Niitä tehtäviä onkin luettu ja kirjotettu jo enemmän kun tarpeeks, paitsi kurssiohjelman mielestä. Vielä on pari jäljellä.

Kai vielä voi kuitenkin fiilistellä viime viikonloppua? Eka opiskelijaristeily on nyt takana ja oli kyllä hauskaa. Itsellä kun jäi klassiset vanhojen risteilyt ja abiristeilyt kokematta, en osannut oikeastaan edes odottaa reissulta mitään. Oli kuitenkin jopa vapauttavaa jättää velvollisuudet ja deadlinet hetkeksi satamaan ja nauttia vaan menosta ja meiningistä.

Satamaan palatessa seuraava määränpää jo odotti Helsingissä, kun Niko oli voittanut instagramissa (seriously, eihän kukaan ikinä voita noista IG-kisoista mitään??) sisäänpääsyn Anna Abreun keikalle Tavastialle. No, sinnehän piti sitten keretä. Hypättiin Turun satamassa suoraan autoon ja astuttiin Tavastian ovista sisään Annan ekan biisin soidessa. Aika nappisuoritus. Annan keikka teki kyllä vaikutuksen. Viimeksi oon nähnyt artistin ruississa, mutta tykkäsin tästä keikasta ehkä vähän enemmän. Pienempi tila toimi hyvin ja tunnelma oli katossa! Huikee lopetus risteilyreissulle.

Noiden päivien jälkeen karu todellisuus onkin taas iskenyt, kun tehtävät lisääntyy to do -listalle samaa vauhtia kun niitä saa tahkottua sieltä pois. Kohta kuitenkin jo joululoma häämöttää ja eiköhän noi tehtävätkin pikkuhiljaa vähene. Ainiin, ja tänne Vaasaankin tuli nyt lunta!

Muodostelmaluistelun 1. valinnat || My Day

 Eka My Day muokkareiden 1. valinnoista sunnuntailta. Hui hui jännää, on toi kameralle puhuminen yks taitolaji. Laatu vähän heittelee, mutta toivottavasti tykkäätte!

Nyt se on tehty

Viimein se pahamaineinen tentti saatiin tehtyä!

Yllätin itteni mun stressitasoilla tällä viikolla ennen tän päivästä tenttiä. Oon pitänyt itteeni aina ihmisenä, joka ei stressaa turhista asioista ja vaikka stressaisin jostain, osaan pitää sen aisoissa. Mutta ei, tällä kertaa ei onnistunut. Tenttimateriaalin määrä yllätti ja kaikki tuntui kaatuvan päälle, kun en osannut edes päättää, mitä lukisin tai mistä aloittaisin.

weheartit.com

Onneksi samassa tilanteessa oli kavereita, joilta sai vertaistukea. Whatsappin toisesta päästä sain myös järkeä päähän takovia kommentteja, joiden avulla taistelin stressiä vastaan. Missään vaiheessa tentti ei tuntunut mahdottomalta, mutta kyllä odotin, että se olisi jo ohi ja stressi laantuisi. Samalla aika tuntui loppuvan kesken. Nyt kaikki työ on tehty ja tenttiaamuna oli stressi jo suurilta osin poissa, jäljellä vain jännitys itse tentistä.

Palkinnoksi oon saanut viettää viikonloppua Helsingissä ja käydä seuraamassa muokkareiden 1. valintakisaa.  Kuulostaa mun mielestä aika hyvältä viikonlopulta. Ja olikin. Tää miniloma tuli tarpeeseen, vaikka niitä koulujuttuja riittikin vähän Helsinkiin asti. Nyt voi rennompana palata taas Vaasalandiaan.

Pidennetty Helsinki-viikonloppu

Taas uusi viikonloppu! Vitsi kun viikot rullaa nopeasti vaan eteenpäin. Kohta on jo marraskuu...

Viime viikonloppuna tuli pyörähdettyä Helsingissä. Raahauduin Vaasan juna-asemalle sitsien jälkeisenä aamuna torstaina ja liimauduin tiukasti junan penkkiin koko matkan ajaksi. Niko odotteli mua onneksi jo Pasilassa josta suunnattiin suoraan kotiin. Niin siis, mun kotiin. Eikun siis, mun vanhaan kotiin, vanhempien luo. Aina yhtä vaikee.

Loppu päivä kulutettiin tilaamalla ruokaa (Wolt, kaipaan sinua.) ja päikkäreillä. Mun vanhemmatkin liittyi seuraan sohvalle työpäiviensä jälkeen ja rentoilu jatkui. Illalla piipahdettiin iltapalalla moikkaamassa Saraa, joka olikin koiravahtina.

Perjantai pyhitettiin kuuluisille koulujutuille. Nukuttiin pitkään ja vietettiin hidasta aamua, mutta loppujen lopuksi oli pakko siirtyä netflixistä wordiin ja alkaa naputtaa tekstiä kasaan. Olin päättänyt, että tällä kerralla se pitää saada valmiiksi ja omaksikin yllätykseksi onnistuin!

Illalla vietettiin perhe dinneriä taas porukoiden luona. Mukana oli myös mun veli ja sen tyttöystävä ja mun veljen koira, Boogie. Ruoka ja seura oli ihanaa. Kotimatkalla pyörähdettiin vielä moikkaamassa Jennaa, Papua ja Iinaa, joilla oli kova ompelukerho käynnissä Vain Elämään äärellä.

Lauantai aamuna oli tietysti pakko käydä I love me -messuilla. Saavuin messukeskukselle vähän ennen puolta päivää ja etin käsiini Sabinan, joka oli innokkaana ollut paikalla jo kymmeneltä tsekkailemassa paikkoja. Olisinkin ollut vähän kateissa ilman tota tyttöö, jolla oli valmiina myös mielenkiintoiset paneelit merkattuna.

Messujen jälkeen matkasin Nikon äidille. Suunnitelmissa oli taas ruokaa ja hyvää ruokaa olikin! Vatsat täysinä mentiin vielä viettämään loppu iltaa lintsin valokarnevaaleille, joka oli tänä vuonna viimestä iltaa käynnissä. Ekaa kertaa tuolla visitoineena voin sanoa, että olisi pitänyt mennä aikaisemminkin. Niin satumaista ja maagista, kun jo aikaisin pimenevänä iltana kaikki ne valot saa ansaitsemansa huomion. Väkijoukosta huolimatta törmättiin tuttuihin ja päätettiin mennä yhdessä vielä klassiseen vuoristorataan. Onneksi mentiin, valot näytti niin hienoilta ylhäältä ja nauroin itse ainakin katketakseni sitä radan menoa koko matkan.

Kylmä tuuli otti tästä vilukissasta otteensa, kun ulkona oli kierrelty jo jonkin aikaa ja päätettiin Nikon kanssa lähteä kotia kohti. Pitkään mietittiin, että jäädäänkö katsomaan ilotulituksia, mutta ne olikin kuulemma sitten peruttu kovan tuulen takia. Hyvä päätös siis.

Sunnuntaina sain nähdä viimein Emppua! Tyttö lähti syksyllä Jyväskylään opiskelemaan samalla kun mä suuntasin Vaasaan. Ei oltu keretty näkemään sen jälkeen, vaikka onneksi yhteyttä pystyy helposti pitämään. Juttua riitti, enkä itse muistanut yhtään kuvaakaan ottaa. Emilian Instagram storyt sain kuitenkin käsiini.

Maanantaina Niko lähti tenttiin ja mä jäin makoilemaan ja nauttimaan vapaasta aamusta. Illalla kävin moikkaamassa yläaste kavereita. Oltiin saatu osa porukasta kasaan, nyt kun kaikki opiskelee kuka missäkin ja osa töissä. Parempi se, kuin ei mitään ja oli huikeeta nähdä totakin porukkaa piiiiitkästä aikaa. Porukalla aikataulujen sovitus kun on just kuin yksi rubiikinkuutio, niinkun siinä yhdessä kuvassa...

Siinäpä se pidennetty viikonloppu vierähtikin. Päivät niin helposti täyttyy tekemisestä ja varsinkin kaikista ihmisistä, joita haluaisi kaikkia niin paljon nähdä. Tiistai aamuna Vaasaan matkatessa törmäsin Pasilassa vielä Lateen, joka oli matkalla töihin. Ite olin niin aamuaivoilla vielä liikkeellä, ettei ajatus oikeen kulkenut. (Late, et varmaan huomannutkaan.. :D) Onneksi toi tyttö on aina yhtä pirtee ja parin sanan vaihdon jälkeen tuntui jo hieman pirteämmältä.

Seuraava viikonloppu vietetään tenttikirjan ja koulujuttujen ääressä, jotta ens viikolla voi hyvillä mielin lähtee kattoo muokkareiden 1. valintakisaa Helsinkiin! Saako olla jo innoissaan?